Säännöllinen rahastosijoittaminen

Tässä artikkelissa käsitellään säännöllistä rahastosijoittamista (tai rahastosäästämistä). Laskelmista ja kurssikuvaajista voi helposti nähdä millä tavalla erilainen rahastokurssin kehitys vaikuttaa lopulta lunastettavaan voittoon.

Osakkeet
Osakkeet ovat tuottaneet pitkällä aikavälillä hyvin. Välillä kurssit saattavat laskea jopa vuosikausia, mutta lopulta ne aina lähtevät nousuun. Säännöllinen rahastosijoittaminen pääasiassa osakkeisiin tarjoaa melko turvallisen ja tehokkaan tavan hankkia hyvää tuottoa sijoitukselle pitkällä aikavälillä (vähintään 5 vuotta). Historiallisesti tarkasteltuna säännöllisen rahastosijoittamisen aloittaminen jopa kaikkein huonoimpaan ajankohtaan olisi tuottanut voittoa 10 vuodessa tai pidemmällä jaksolla.

Säännöllisen rahastosijoittamisen idea
Säännöllisellä rahastosijoittamisella tarkoitetaan tietyn suuruisen summan sijoittamista rahastoon säännöllisin väliajoin jolloin rahaston kurssin ollessa alhaalla saadaan enemmän rahasto-osuuksia ja päinvastoin. Näin ollen, vaikka rahaston kurssi vuosien kuluttua myyntihetkellä olisikin jopa alempana kuin sijoittamisen alussa, tuottoa on voinut kertyä paljonkin. Tottakai on tuottoisampaa ostaa aina suurella summalla kurssin notkossa ja myydä nousupiikin huipulla, mutta on epätodennäköistä että näin onnistuu tekemään usein pitkällä aikavälillä, sillä kurssihuippujen ja -pohjien aavistaminen on arpapeliä.

Pieni riski
Säännöllisen rahastosijoittamisen suurin etu verrattuna kertasijoitukseen on riskin pienentäminen ajallisesti. Tosiasia on, että kukaan ei tiedä nousevatko vai laskevatko kurssit ensi viikolla tai edes seuraavan vuoden aikana. Analyytikko tai pankin sijoitusneuvoja voi tehdä analyyseja ja antaa suosituksia eri rahastoille, mutta ne ovat pelkkiä arvauksia tai aavistuksia tulevasta kurssikehityksestä. Yleensä pankin sijoitusneuvoja neuvoo ostamaan rahastoa joka on nousussa. Rahaston arvo on voinut nousta 40% viimeiset puoli vuotta, mutta seuraavat puoli vuotta se voi laskea saman verran. Lasku voi jatkua kauankin ja voi kestää vuosia ennen kuin sijoittaja pääsee edes omilleen. Säännöllinen rahastosijoittaja sen sijaan on ensin ostanut rahastoa pienehköllä summalla, ostanut tietyn ajan päästä lisää samalla summalla jne. Ei tarvita kummoistakaan nousua pohjalta kun sijoittaminen tällä tavalla on jo tuottanut voittoa.

Sijoitusten hajautus ajallisesti
Sijoituksen kokonaissumman jakaantuminen pitkälle aikavälille on myös suuri etu. Jos perheen tuloista jää vuodessa ylimääräistä rahaa vaikkapa 2000 euroa jota ei ole syytä tuhlata mihinkään (ei matkailuun, ei lapsien kuluihin tms), tämä summa on viisasta sijoittaa esimerkiksi 167 euroa/kk osakerahastoon ja tehdä sama myös tulevina vuosina. Kymmenessä vuodessa sijoitussumma on kasvanut 20000 euroon, jollaista summaa ei sijoittamisen alussa ensimmäisenä vuonna olisi ollut mahdollista sijoittaa (ilman velan ottamista).

Sijoitusten hajautus mm. toimialoittain
Säännöllisen rahastosijoittamisen säännöt eivät päde samalla tavalla yksittäiseen osakkeeseen, sillä riski yksittäisessä osakkeessa on paljon suurempi. Yrityksen kurssi voi tippua vaikka 50% ja jäädä sinne vuosikausiksi. Eri toimialojen, maiden, maanosien ja vakavaraisten yhtiöiden kesken hajautetussa rahastossa näin suurta riskiä ei ole. Lisäksi suorissa osakesijoituksissa osakkeiden kehitystä ja markkinoita tulisi seurata aktiivisesti. Tämä saattaa viedä paljon aikaa ja homma menee usein oman osakkeen/osakkeiden kehityksen seurailuun päivittäin. Tappiolliset kaupat ja kurssilasku oman osakkeen kohdalla tuottaa monelle ihmiselle suurta mielipahaa.

Ei saa hötkyillä
Sijoitusoppaat neuvovat ostamaan nousevaan kurssiin ja myymään heti kun kurssi lähtee laskuun. Helpommin sanottu kuin tehty. Helppoa olisi rahan teko, jos aina osaisi ostaa pohjalta ja myydä huipulla. Hötkyily ei pitkässä juoksussa tiedä muuta kuin suuria osto- ja myyntikuluja. Välillä tulee voittoa, mutta pian tulee saman verran tappiota. On totta, että suurimmat voitot tehdään ottamalla pieniä voittoja ja tekemällä tämä riittävän usein. Se vain ei onnistu kovin monelta ja vaatii tiivistä osakkeiden liikkeiden seuraamista ja asiantuntemusta, sekä hyvää onnea. Säännöllinen rahastosijoittaminen ei sen sijaan vaadi juurikaan tai ollenkaan tietämystä markkinoista tai markkinoiden tiivistä seuraamista.

Säännöllisen rahastosijoittamisen vaatimukset:
- pitkä sijoitusaika, vähintään 5 vuotta (jos on aloittanut säännöllisen osakesäästämisen kurssihuipulla, on hyvin epätodennäköistä että kurssit laskevat 5 vuoden ajan ennen kuin lähtevät vakaampaan nousuun)
- osuuksien ostaminen säännöllisin väliajoin pienehköllä summalla kerrallaan

Säännöllisen rahastosijoittamisen edut:
- pienempi riski kuin kertasijoituksessa, kurssinotkahdukset antavat mahdollisuuden ostaa halvemmalla enemmän
- lopullisen suurenkin kokonaissijoitussumman jakaantuminen pitkälle ajanjaksolle - osakerahaston laskeva, sahaava tai nouseva kurssikehitys ei vaikuta suoraan sijoituksen tuottoon
- sijoittaminen pienillä summilla kerrallaan: monella ei ole rahaa sijoittaa suurta summaa kerralla
- tarpeeksi pitkällä aikavälillä lähes varma tapa hankkia hyvä tuotto sijoitetulle rahalle

Oikean osakerahaston valinta
On mahdotonta sanoa mitkä rahastot ovat tuottoprosenteissa kärjessä seuraavan kymmenen vuoden päästä. Sen sijaan voidaan laskea mitkä rahastot ovat kuluiltaan kohtuuhintaisia. Ei ole aivan sama, ovatko osakerahaston hallinnointikulut 3 vai 0,5 prosenttia vuodessa tai lunastuspalkkio 3 vai 0,5 prosenttia. Esimerkiksi 3% vuotuinen hallinnointipalkkio voi viedä 10 vuoden jaksolla lopullisesta tuotosta jopa 20-30 %, kun taas 0,5% hallinnointipalkkio vie samasta tuotosta vain muutaman prosentin, osakerahaston kurssikehityksestä riippuen.

Oikean rahaston valinta ei ole aivan helppo juttu. Yleissääntönä voi kuitenkin sanoa, että kannattaa sijoittaa sellaiseen rahastoon/rahastoihin, jotka ovat tuottaneet historiallisesti ainakin melko hyvin ja joissa hallinnointikulut eivät ole kovin suuret (esim. 0,5%-1,5%).

Säännöllisen rahastosijoittamisen aloittaminen
Ostojen aloittamisajankohta ei ole hirvittävän tärkeä, koska ostot tapahtuvat säännöllisesti pitkällä aikavälillä ja niiden osumista optimaalisesti kurssinotkahdusten pohjille on vaikea ajoittaa. Kuitenkin, ensimmäisten ostojen tekemistä kannattaa siirtää parillakin vuodella jos yleisesti puhutaan osakkeiden yliarvostuksesta tai puhutaan jopa pörssikuplasta ja kun kurssit ovat nousseet lyhyessä ajassa todella paljon. Suuremmat kurssinotkahdukset ja "pörssiromahdukset" ovat historiallisesti tarkasteltuna kestäneet muutamasta kuukaudesta pariin kolmeen vuoteen. Mitä pidemmän aikaa kurssit laskevat, sitä enemmän rahasto-osuuksia saa samalla rahalla ja sitä pienempi kurssinousu tarvitaan sijoitusten kääntymiseen voitollisiksi. Ostoja voi tehdä useammin oman harkintakykynsä mukaan jos uskoo kurssipohjan olevan lähellä.

Rahasto-osuuksien myynnin ajoitus
Jo silloin, kun tiedetään että sijoitettu raha tarvitaan tai halutaan käyttää johonkin muuhun tarkoitukseen lähivuosina, kannattaa alkaa pitää silmällä sopivaa myyntiajankohtaa. Rahasto-osuuksien myynti on syytä ajoittaa huolella, ja myynnit voi tehdä useammassakin erässä. On tärkeää, että rahasto-osuuksien myynti ajoittuu mahdollisimman korkeaan kurssiin niin, ettei ainakaan kovin monta aiempaa ostoa ole tehty korkeampaan hintaan kuin tuleva myyntihinta. Mitä enemmän kurssihuipulta lasketaan, sitä vähemmän luonnollisesti tulee voittoa, sillä osuuksia on ostettu myös huippukurssiin ja kokonaissijoitussumma on kasvanut vuosien kuluessa suureksi. Jo muutaman prosentin lasku huipulta voi merkitä jopa 10-30% vähemmän voittoa, kurssikehityksestä riippuen. Nyrkkisääntönä voi sanoa, että jos vuosien säästämisen jälkeen rahaston kurssi laskee huipulta enemmän kuin 10%, kannattanee (jos mahdollista) jatkaa ostoja ja odottaa ajankohtaa jolloin kurssi on jälleen noussut kurssinotkosta ja myydä kun nousua on kestänyt ainakin muutaman kuukauden tai rahaston kurssi on jopa saavuttanut uuden huippunsa.

Tarkastele laskelmia ja kurssikuvaajia.